Naisten hyvinvointi ja terveys

Naisten terveys

Naistenpäivän kunniaksi pureudumme Pisarassakin hitusen naisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa. Euroopassa asuu noin 466.7 miljoonaa naista, vähän yli puolet koko Euroopan väestöstä. Tällä hetkellä naiset elävät keskimäärin aikaisempaa pidempään ja terveempää elämää, joskin COVID-19 pandemia ja Ukrainan sota ovat heikentänyt naisten asemaa ja terveyttä. Kokemus terveydestä ja hyvinvoinnista ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä osa Euroopan alueen naisista ovat terveytensä suhteen hyvässä asemassa ja osa naisista taas selvästi huonommassa asemassa. Naisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoleen sidottu epätasa-arvo, syrjintä ja stereotypiat. Nämä tekijät vaikuttavat eri toimintojen ja käytösmallien kautta naisten terveyteen koko heidän elinikänsä ajan.

Yleisimpiä naisten sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, mutta mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävissä määrin kaikissa naisten ikäryhmissä. Masennus ja ahdistuneisuusoireet kasvavat esimerkiksi nuorten naisten ikäryhmissä koko Euroopan alueella. Myös naisiin kohdistuva väkivalta on paitsi vakava rikkomus naisten oikeuksia kohtaan, mutta myös laaja julkisen terveydenhuollon ongelma koko Euroopan alueella.

 

Naisten hyvinvointi 

Tutkittaessa naisten terveyttä, ollaan enenevissä määrin kiinnostuneita myös naisten hyvinvoinnista tekijänä (engl. well-being). Hyvinvointia pidetään hyvän terveyden kuvaajana, mutta myös sosiaalisen edistyksen ja yksilötason elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä. Hyvinvointi itsessään on naisten osalta lisääntymässä. Hyvinvointi koetaan subjektiivisesti yksilöllisellä tasolla, mutta sitä voidaan kuvata myös väestötasolla, jolloin huomioidaan esimerkiksi koulutus, tulotaso sekä asumismuoto.

Naisten kokema tyytyväisyys elämään ja itsearvioitu kokemus terveydestä ovat avaintekijöitä kuvattaessa heidän hyvinvointiaan. Yli 17 Euroopan maassa naisten itse koettu terveys oli huonompi kuin miesten, vaikka koettu terveys yleisesti ottaen olisikin ollut korkea. Vastaavasti tytöt kokivat terveytensä huonommaksi kuin pojat itsearvioidun terveyden osalta, elämäntyytyväisyyden osalta ja terveyden eri osa-alueiden suhteen. Viime vuosina erityisesti sosiaalisen median käytön on raportoitu vaikuttavan nuorten tyttöjen terveyteen ja se näkyy esimerkiksi itsetunnon menetyksenä, huolestuneisuutena, ahdistuneisuutena. Näitä oireita provosoi erityisesti jatkuva vertailu sosiaalisessa mediassa, riippuvuus sosiaaliseen mediaan sekä nettikiusaaminen.

Naisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää yleensä toimia perinteisen terveydenhuollon ulkopuolella. Naisten terveyttä edistävänä tekijänä on jo kauan tunnustettu koulutuksen merkitys. Tutkimusten mukaan myös sukupuolten välisellä tasa-arvolla ja tulotasolla on yhteys naisten terveyteen. Vastaavasti naisten ja miesten välinen epätasa-arvo luo kustannuksia yhteiskunnalle. Terveydenhuoltokin muuttuu hitaasti, mutta naisten terveyttä on vihdoin alettu huomioida myös laajemmin kuin suvun jatkamisen näkökulmasta.

Kas tässä, pienen pieni pintaraapaisu naisten terveyteen. Kuten huomaamme, paljon on vielä tehtävää jokaisella yhteiskunnan tasolla naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pisara pisaralta parempaa terveyttä naisille.

LÄHTEET