Närästyspaketti
Närästyksestä puhutaan, kun henkilö kokee polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Närästyksessä mahaneste nousee ruokatorveen. Tavallisesti närästys ilmenee voimistuen runsaan syömisen sekä mahaa ärsyttävien ruokien jälkeen (kahvi, alkoholi, happamat mehut). Makuuasento, kumartelu, nostelu sekä kiristävät vaatteet pahentavat närästystä.
Toistuvan närästyksen syynä on tavallisesti refluksitauti. Refluksitaudissa mahansisältö (suolahappo, pepsiini) pääsee ruokatorveen. Tämä tapahtuu herkemmin, jos ruokatorven alasulkijalihas toimii huonosti. Mahasisällön ruokatorveen nouseminen voi aiheuttaa haavaisen ruokatorven tulehduksen sekä Barrettin ruokatorven missä ruokatorven alaosa muuttuu mahalaukun limakalvon kaltaiseksi. Hoitamattomana riskinä on ruokatorvisyöpä.
Mahdollisia oireita ovat:
- Polttava tunne rintalastan takana
- Mahan sisältö nousee kurkkuun/suuhun
- Mahan polte tunne
- Ylävatsa kipu
- Pahoinvointi
- Oksentelu
Gastriini-17 on hormoni ja se erittyy vain mahalaukun pohjaosan ja pohjukaissuolen G-soluista. Gastriini-17 erittyy verenkiertoon suurimmaksi osaksi ruoan proteiinien toimesta. Gastriini-17 vaikuttaa histamiinin vapautumiseen verenkiertoon, mikä taas vaikuttaa suolahapon muodostumiseen. Veressä gastriini-17 pitoisuus laskee, kun mahan sisällön happamuus lisääntyy tai mahalaukun pohjaosan limakalvo surkastuu. Tästä johtuen gastriini-17 on hyvä kuvaamaan mahalaukun pohjaosa rakennetta sekä toimintaa. Gastriinipitoisuudet laskevat luonnollisesti iän mukana.
Pepsinogeeni I ja II ovat pepsiinientsyymin esiasteita. Mahalaukussa hapon vaikutuksesta ne pilkkoutuvat pepsiiniksi. Pepsinogeeni I syntyy mahalaukun yläosan (korpuksen) pääsoluista. Pepsinogeeni II muodostuu koko mahalaukun sekä pohjukkaissuolen alueella. Pepsinogeenien tutkiminen auttaa hahmottamaan mahalaukun toimintaa. Osa pepsinogeeneistä erittyy verenkiertoon. Mitä enemmän tuhoa helikobakteeri-infektio tai autoimmuunitauti on tehnyt mahalaukun yläosaan, sitä pienempi on pepsinogeeni I pitoisuus tai pepsinogeeni I ja II suhde.
Helikobakteeri pylori elää mahan limakalvon pinnalla. Bakteeri on kehittänyt keinoja selviytyäkseen mahan happamassa ympäristössä. Helicobakteeri tartunta tavallisesti saadaan lapsuudessa todennäköisesti ihmisestä ihmiseen tapahtuvana tartuntana, mutta tarkkaa tartuntareittiä ei tunneta. Helicobakteeri voi aiheuttaa mahatulehduksen, mikä voi kehittyä mahahaavaksi.
Seuraavaksi mainittuja lääke-aineita, jotka vaikuttavat mahanesteiden eritykseen tulisi olla käyttämättä. Mikäli sinulla on käytössä oleva lääkitys, neuvottele lääkärin kanssa sen turvallisesta keskeytyksestä. Mikäli alla mainittujen mahalaukun eritykseen vaikuttavien lääkkeiden käyttöä ei jostain syystä pystytä lopettamaan, tulisi asiasta mainita näytteenoton yhteydessä.
Viikko ennen näytteenottoa:
Suolahapon erityksen estäjät:
– Ranitidiini (esim. RANISAN, RANITIDIN, RANIXAL, ZANTAC)
– Famotidiini (esim. PEPCID)
Protonipumpun estäjät:
– Esomepratsoli (esim. ESOMEPRAZOL, NEXIUM)
– Lansopratsoli (esim. GASTERIX, LANSOPRAZOL ACTAVIS, ZOLT)
– Omepratsoli (esim. LOSEC, OMEPRAZOL ACTAVIS, OMESTAD)
– Pantopratsoli (esim. PANTOPRAZOL ACTAVIS, PANZOR, SOMAC CONTROL)
– Rabepratsoli (esim. PARIET)
Päivä ennen näytteenottoa:
– Antasidit (esim. GALIEVE MINT, GAVISCON, MAGNESIAMAITO, RENNIE)
– Limakalvon suoja-aineet (esim. ANTEPSIN)
Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta (linkki).
Hyvä tietää
- Tutkimus vaatii 10-12 h paaston
- Voit tulla ilman lääkärin lähetettä
Näin pääset tutkimukseen
- Valitse ja maksa tutkimus
- Varaa aika näytteenottoon
- Käy Pisara LAB laboratoriossa
- Lue tulokset Omakannasta
- Halutessasi voit ostaa erillisen etälääkärin tulkinnan tuloksille
