Verinäytteenotto

On aika mennä laboratorioon verinäytteenottoon. Harvemmin ihminen mielellään näytteenottopenkkiin istuu. Osa ei anna jännitykselle sen enempää huomiota, mutta osa ihmisistä kokevat jännityksen vahvasti, suoranaista pelkoa. Pelottaa ajatus metallisesta neulasta, millä pahimmassa tapauksessa etsitään suonta. Pelottaa kivun kokeminen. Pelottaa veren näkeminen. Mielen voima on suuri ja ihmiselle pelko kivusta on todellinen tunnekokemus, vaikka mitään ei vielä olisikaan tapahtunut. Kädet hikoavat, oksettaa, sydämen syke tihenee ja hengitys nopeutuu, tajunnan lähtö on lähellä. Pelkopotilaita kohdataan laboratoriossa päivittäin.

Aiemmat kokemukset verinäytteenotosta joko vahvistavat tai parhaimmassa tapauksessa helpottavat pelkotilaa ennen laboratoriokäyntiä. Pelko tulevasta kivusta on aivan luonnollinen ja itse asiassa ihmisten selviytymisen kannalta elintärkeä asia. Alkukantainen itsesuojeluvaisto herää viimeistään istuessaan näytteenottotuoliin ja tilanteen epämiellyttävyys on näin ollen tarkoituksenmukaista.

Laboratoriossa asiakkaan onnistuneeseen kokemukseen ja pelon lieventämiseen voi vaikuttaa monella tavalla. Näytteenotto on käsityötä ja paraskin näytteenottaja joskus epäonnistuu saamaan verinäytettä kerrasta. Asiakaskokemus koostuu kokonaisuudesta ja tässä vain muutamia vinkkejä näytteenottajille:

  • Empaattisuus: kuuntele asiakasta ja ymmärrä hänen tunteensa. Asiakkaan pelko ja jännitys helpottuu jo hieman, kun kokemusta ei väheksytä ja tuomita.
  • Kohtaa pelkoasiakas: ole kiinnostunut asiakkaan toiveista. Helpottaako häntä kuulla vaihe vaiheelta mitä tapahtuu? Helpottaako, jos otetaan heti siitä kädestä mistä on aina saatu? Onko parempi ottaa näyte makuuasennossa?
  • Luo kiireetön vaikutelma: vaikka, näytteenottoon tulee asiakkaita toisen perään, jokainen on kohdattava yksilönä ja annettava hänelle tarpeellinen aika käsitellä näytteenottotapahtuma.
  • Unohda kaivuuhommat: mikäli et osu suoneen heti, varmista ensin mihin suuntaan neula on korjattava ja yritä kerran. Ethän kaiva summanmutikassa ja pahenna jännitystä, kipua ja pelkoa! Kaikki liikkeesi tuntuvat toisen ihmisen kehossa.
  • Vaihda tekijää: Jos olet ottanut kaikki keinot käyttöön ja yrittänyt saada suonta esille, yrittänyt ottaa näytettä myös eri kohdalta ja kaikesta huolimatta näytteenotto epäonnistuu, on aika vaihtaa ottajaa. Joskus työskennellään yksin, jolloin asiakkaan kanssa voi sopia toisen näytteenottopäivän.
  • Huomioi näytteenottokärry ja roskis: Katso työskentelypistettäsi asiakkaan silmin. Pursuaako roskiksesta verisiä lappuja? Onko näytteenottokärryssä paljon tavaraa näkyvillä? Neulariskijäteastia näkyvillä siten, että asiakas näkee suoraan sinne sisään? Näytteenottotila voidaan tehdä miellyttäväksi ja rauhoittavaksi, jolloin kliininen vaikutelma ei kuormita jännitystä entuudestaan.

 

Vinkkejä myös asiakkaille, jotka kamppailevat jännityksen ja pelon tunteiden kanssa verinäytteenottoon tullessaan.

  • Kerro pelostasi: on tärkeää, että uskallat kertoa jännittäväsi. Tämä antaa hoitajalle merkin, että asiakas huomioidaan vielä tarkemmin kuin normaalisti. Kerro myöskin mikä sinua helpottaisi näytteenotossa esim. ei kaivella, kerrotaan/ei kerrota mitä tehdään yms.
  • Uskalla sanoa pyörtymisen mahdollisuudesta: näytteenottotilanteessa pyörtyminen voi olla vaarallista. Pää saattaa kolahtaa lattiaan, jos hoitaja ei saa pidettyä asiakasta tuolilla ja neula on aina saatava ajoissa pois. On erittäin tärkeää kertoa näytteenottajalle, jos olet aiempina kertoina pyörtynyt tai jos kesken näytteenoton sinulle iskee heikottava olo.
  • Keskity rauhalliseen hengittämiseen
  • Anna palautetta: näytteenottaja kuulee mielellään, kuinka on onnistunut. Jokainen pystyy kehittymään ja muokkaamaan työskentelytaitojaan asiakaslähtöisemmäksi.

 

Näin pääset tutkimukseen

  1. Valitse ja maksa tutkimus
  2. Varaa aika näytteenottoon
  3. Käy Pisara LAB laboratoriossa
  4. Lue tulokset Omakannasta
  5. Halutessasi voit ostaa erillisen etälääkärin tulkinnan tuloksille